Home – cornerstone of everyday life

Home – cornerstone of everyday life

Koti. Se taitaa olla paikka jossa vietän eniten aikaa. Olen sosiaalinen ja rakastan mennä ja tehdä, mutta kyllä se, että saa käpertyä toisen kainaloon katsomaan telkkaria voittaa monet tekemiset. Kodin kuuluu ollakin paikka, jossa viihtyy.

Olen saanut kuitenkin huomata tässä vuosien varrella, niin arkena kotona ollessamme, kuin matkoilla Suomessa tai maailmalla, että en tarvitse neljää seinää ympärilleni, että tuntuisi kodilta. Minulle riittää, että mieheni on kanssani. Hänen kanssaan on koti. Missä vain. Joo, kuulostaa tosi kliseiseltä, mutta niin se vaan on, ja siltä se tuntuu.

Home Sweet Home. This is one of the first photos taken from us together, just the two of us.

Silti, meillä on yhteinen koti. Oma kaksio ja monta seinää. Nykyisessä, ensimmäisessä omassa kodissamme on kohta aikaa kulunut kaksi vuotta. Sitä ennen asuimme vuokralla isossa kolmiossa. On kulunut melkein tämä pari vuotta, että olen alkanut nauttimaan meidän asuintalosta ja jopa arvostamaan välillä entiseen asuntoon verrattuna ahtaita neliöitä, joita on 56. Kyllähän se on myös mahtavaa, että on sijainti ja paikka, jota voi kutsua kodiksi, vaikka ilman sitä toista henkilöä tuokin asunto muuttuisi varmaan enemmän merkityksettömäksi. Sen me olemme yhdessä etsineet ja rakentaneet meitä varten. Ja rakennamme jatkossakin. Ajattelinkin esitellä kotimme huone kerrallaan eri kirjoituksissa, joita julkaisen pikkuhiljaa. Olkoon tämä nyt vain alku tälle osiolle ja omaa pohdintaa niistä fiiliksistä, joita tämä koti herättää minussa.

Our apartment building.

Ne neljä seinää

Tämä asunto on nimittäin aina herättänyt minussa ristiriitaisia fiiliksiä. Pohjaratkaisu on melko yksinkertainen ja kätevä, itseasiassa tismalleen sama kuin esimerkiksi rakkaan mummini asunnossa. Talomme on rakennettu 1987 ja vielä mitään suurempia remontteja ei ole tullut vastaan. Julkisivuremppa olisi kyllä odotettavissa. Ja toivottavissa. Ulkoa tämä ei ole erityisen “kaunis” talo, vaikka sisäpihan persoonallisuudesta ja erilaisuudesta pidänkin erityisen paljon. Pintaremonttia kaikki pinnat siis kaipaisivat. Onneksi kuulun taloyhtiömme hallitukseen, niin saan ensikäden tietoa näistä asioista ja pääsen myös vaikuttamaan niihin.

Sisältä asuntomme ei ole kuten nykyajan asuntotrendit: valkoista, ja hieman lisää valkoista ja kliinisyyttä. Meidän listamme ja ovemme ovat puun värisiä ja vain muutama seinä on puhtaan valkoinen. Eteistämme koristaa kaunis kiviseinä: yksi syy, miksi valitsimme tämän asunnon. Keittiö on myös kauttaaltaan puun värinen, kirsikka olisi ehkä kaikista lähinnä. Olohuoneen seinät eivät myöskään ole täysin valkoiset, vaikka sitä et varmaan huomaa ellei tarkkaan katso. Kokonaisuudessaan ainoa asia mitä tarvitsisimme tähän asuntoon lisää, on varastotila. Meillä on niin paljon tavaraa mikä ei mahdu mihinkään, vaan kerääntyy kaikkiin nurkkiin ja kaappeihin. Ehkä vaihtoehtona VOISI olla myös olla ostamatta turhuuksia tai heittämällä/myymällä tarpeettomia uuden alta pois.. Mutta.. Mitä jos tarvitsen sitä vanhaa joskus vielä?

Sign in our wall that Pete bought from Greece one summer. And the gourds are chinese lucky charms we got as a present.

Entäs lähiympäristö? Monella taitaa olla kuva, että alueemme ei olisi kamalan hyvä paikka asua, kun olemme sen verran lähellä Espoon keskustaa, jonka maine on mitä on. Mieheni ei myöskään sen liiemmin välitä tästä asuinalueesta, tai ei omaa oikeastaan sen erikoisempaa mielipidettä siitä. Minä taas olen oppinut pitämään Kirkkojärven alueesta hyvinkin paljon, kuten jo lenkkipolullapostauksessa mainitsin. Ei Espoon keskus ole myöskään niin paha, kuin jotkut saattavat ajatella!

Vaikka kuljenkin pääosin autolla, on meillä julkiset yhteydet aivan loistavat. Lähellä on myös paljon erilaisia kauppoja, tarvittaessa jotkut jopa kävelymatkan päässä: K-rauta, Gigantti, Ikea, S-market, K-Market, Apteekki, Posti… Myös muut palvelut ovat kävelymatkan päässä: sali, uimahalli, terveyskeskus tai koulut.. Talomme sijaintia puolustaa mielestäni myös se, että ainoastaan yhdellä puolella voi sanoa olevan asuintaloja. Muuten lähellä on koulurakennus, josta ei ikinä ole kuulunut meteliä tai muuta häiriötä, sekä puistoalueita, joissa on kiva käydä lenkillä.

Tästä alueesta minä pidän, ja olen erittäin tyytyväinen, että asun tällä hetkellä täällä. Toki odotan tulevaisuudessa omaa rivitaloa mukavammalla alueella, mutta se on sitten joskus!

Inner court of our apartment building.